Onko eteläinen naapurimaamme Viro vai Eesti ?
Viro eteläisen naapurimme nimenä on vakiintunut verrattain hyvin suomen kieleen. Rinnalla elää kuitenkin Eesti-sana. Vieläkin kysytään onko väärin sanoa Viroa Eestiksi? Virallisen kielenhuollon kanta asiaan on yksiselitteinen: Virossa virolaiset puhuvat viroa.
Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen amanuenssi Erkki Lyytikäinen kirjoitti Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä tammikuussa 1998:
– Maannimi Viro perustuu Viron pohjoisimman maakunnan Virun nimeen. Suomalaiset ovat nimenneet koko eteläisen naapurinsa sen maakunnan mukaan, jonka ovat parhaiten tunteneet. Periaatteessa samalla tavoin ovat saaneet suomalaisen nimensä Ruotsi (Roslagenin maakunnan mukaan), Saksa (Saksin maakunnan mukaan) ja Venäjä (Itämeren etelärannalla asuneen vendien muinaisen slaaviheimon mukaan). Muissa kielissä näiden maiden nimet muodostuvat aivan eri pohjalta.
Eestlased elavad Eestis. Virolaiset elävät Virossa.(Kuva: Aristarkos Sirviö )
Samalta pohjalta virolaiset nimeävät edellämainitut maat: Rootsi, Saksamaa ja Venemaa – Suomi on Soome. Myös latvialaiset ovat noudattaneet samaa kaavaa: latvialaiset kutsuvat Viroa nimellä Igaunija, joka perustuu Viron historiallisen eteläisen maakunnan Ugandin nimeen. Suomea he taas kutsuvat Suomi-sanaan pohjautuen Somija. Voidaankin sanoa, että mitä läheisemmät ja kiinteämmät siteet jollakin kansalla on toiseen kansaan, sitä varmemmin tuosta toisesta kansasta käytetään omaperäistä nimeä.
Eesti -sanalla on lyhyt historia
Kielenhuollollisesti Eesti -sana on raakalaina. Mikäli tätä periaatetta käytettäisiin, tulisi silloin puhua myös Sverigestä, Rossijasta tai Deutschlandista. Eesti on poikkeus sikäli, että se istuu suomen kieleen ja suomalaisen on se helppo ääntää.
Eestillä on suomen ja vironkin kirjakielessä lyhyt historia. Alkujaan virolaisten itsestään käyttämä nimitys oli maarahvas (maan kansa) ja maakeel (maan kieli). Eesti vakiintui käyttöön 1700-luvun lopulla ja vasta 1800-luvun puolella viron kirjakieleen.
Suomessa Eesti –sanaa on käytetty vaihtelevasti. Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikana Eestiä Viron sijaan suosivat oikeistolaiset heimoaatteesta innostuneet suomalaiset. Neuvostomiehityksen aikana taas suomalaiset vasemmistolaiset ponnekkaasti tukivat Neuvostoliiton tarkoitusperiä ja istuttivat Neuvosto-Eesti sanan suomen kieleen. Tuona aikana myös suomalainen lehdistö puhui Neuvosto-Eestistä. Viro –sanaa kartettiin virallisissa yhteyksissä.
Suomalaiset elävät Suomessa. Soomlased elavad Soomes
.(Kuva: Aristarkos Sirviö )
Omaperäinen nimi naapurikansasta on kohteliasta
Eesti –sana voidaan perustellusti edelleenkin käyttää esim. yhdistysten nimissä järjestön perinteen vuoksi. Myös kirjoitettaessa Neuvostoliiton osavaltiosta, Eestin Sosialistisesta Neuvostotasavallasta, on perusteltua käyttää Eesti -sanaa.
Eesti –sanan käyttöä kuulee joskus perusteltavan kohteliaisuudella: olisi kunnioittavaa käyttää naapurikansan nimeä lainaamalla. Tällöinhän virolaiset olisivat epäkohteliaita kun käyttävät maastamme nimeä Soome Suomi –sanan sijaan!
Omaperäinen nimi naapurikansasta, puhumattakaan sukulaisesta, on vielä kohteliaampaa. Se viestii pitkästä yhteisestä historiasta ja tiiviistä suhteiden kimpusta sekä erityisestä kiintymyksestä.
Viron edesmennyt presidentti Lennart Meri kirjoitti kolumnissaan Helsingin Sanomissa 17.3.1998:
– Minun, Lennart Meren mielestä suomalaisten eteläiset naapurit ovat virolaisia, he asuvat maassa, jonka nimi on suomeksi Viro. Brysselin neuvottelupöydässä olemme sitä vastoin Estonia ja Finland, Tacituksen tahdosta, ja se on meidän yhteistä eurooppalaista kulttuuriamme.
Aristarkos Sirviö
Artikkeli on julkaistu Pro Estonia -lehdessä nro 1/2007