Suurlähettiläs Doan Ngoc Boi: Vietnam etsii rauhanomaista ratkaisua Etelä-Kiinan meren kiistoihin
Vietnamin haluaa ratkaista Etelä-Kiinan meren saarikiistan rauhanomaisesti, kaikkien osapuolten yhteisessä neuvottelussa. Ratkaisun tulee perustua kansainväliseen lakiin ja sopimuksiin. Vietnam ei hyväksi kiistassa yksipuolista sanelupolitiikkaa, toteaa Vietnamin Suomen- suurlähettiläs Doan Ngoc Boi.
Vietnamin Suomen suurlähettiläs Doan Ngoc Boi. (Kuva: Aristarkos Sirviö)
– Haluan korostaa, että Vietnamin lähtökohtana Etelä-Kiinan meren saarikiistassa, on löytää kestävä ja rauhanomainen ratkaisu. Sellainen ratkaisu on mahdollinen vain jos se perustuu kansainväliseen lakiin ja sopimuksiin. Perusvaatimus on, että tunnustetaan ja kunnioitetaan alueen rantamaiden suvereniteettia. Ratkaisun tulee perustua Yhdistyneiden Kansakuntien Merioikeusyleissopimukseen. Sopimus hyväksyttiin 1982 ja Etelä-Kiinan meren kaikki rantavaltiot, myös Kiina, ovat sen ratifioineet, muistuttaa suurlähettiläs Doan.
Kiinan niin sanottu U-linjaus ärsyttää muita valtioita
Kiina on tähän asti vastustanut järjestelmällisesti neuvotteluja Etelä-Kiinan meren saarten jaosta. Sen sijaan se on julistanut niin sanotulla U-linjauksella lähes koko Etelä-Kiinan meren alueekseen. Suurlähettilään mukaan se loukkaan muiden maiden suvereniteettia:
– Viime vuoden lopulla Kiinassa otettiin käyttöön uusi passi, jossa on painettuna Kiinan kartta. Siinä Etelä-Kiinan meri on merkitty Kiinan alueeksi. Tätä emme voi hyväksyä. Tällaista linjausta eivät hyväksy muutkaan alueen rantavaltiot. On muistettava, ettei saarikiista kosketa vain Vietnamia ja Kiinaa, vaan Kiinan linjaus loukkaa alueella myös Filippiinien, Malesian ja Brunein suvereniteettia. Siksi on välttämätöntä hakea ratkaisua Kiinan ja kaikkien alueen maiden kesken.
Kiina levittää uutta karttaa, jossa Etelä-Kiinan meri on merkitty osaksi Kiinaa, vaivihkaa yhä laajemmalle. Oheinen kartta ilmaantui pari päivää sitten suosittuun chattipalvelimeen. (Kuva: nguyentandung.org-sivusto)
Vietnam hyväksyi kesäkuussa 2012 lain, joka vahvistaa Hoang- ja Truongsaarten (Paracel- ja Spratlysaaret) kuulumisen Vietnamin suvereniteetin piiriin. Vietnam pitää hallinnassaan kuutta Truongsaariston saarta sekä pariakymmentä luotoa tai särkkää. Hoangsaariston yhtä saarta piti Vietnam hallinnassaan vuosina 1956-1974. Etelä-Vietnamin (Saigonin hallitus) ja Kiinan välillä käytiin saaresta taistelu, jonka tuloksena Kiina miehitti saaren ja koko saariryhmä siirtyi Kiinan hallintaan.
– Vietnamilla on dokumentteja, karttoja ja muuta materiaalia, joilla voimme osoittaa kansainväliseen lakiin perustuvan omistusoikeutemme Hoang- ja Truongsaariin. Kiinan miehitys Hoangsaarilla alkoi 1974. Etelä-Kiinan merellä on siis myös kahdenkeskisiä avoimia kysymyksiä, kuten tämä Kiinan miehitysasia, mutta pääosaan kiistoista on löydettävissä ratkaisu vain kaikkien rantavaltioiden yhteisestä neuvottelusta, toteaa suurlähettiläs Doan.
Yhdysvalloilta odotetaan rakentavia esityksiä lukkiutuneessa tilanteessa
Etelä-Kiinan merellä on keskeinen merkitys koko meritse käytävälle maailmankaupalle ja Yhdysvalloilla on jatkuvasti laivastoa alueella. Yhdysvalloista on tulossa osapuoli kiistassa.
– Jos Yhdysvallat haluaa tehdä rakentavia esityksiä alueen ongelmien ratkaisemiseksi, niin olemme valmiita niitä tukemaan. Kaikki aloitteet kansainvälisen neuvottelun aloittamiseksi ovat tervetulleita. Obaman hallinto haluaa tasapainoa alueella ja turvata vapaan kansainvälisen merenkulun alueella. Siksi Yhdysvallat on osoittanut ymmärtämystä Vietnamin esityksille ongelmien ratkaisemiseksi. Kiina taas haluaa käydä alueen maiden kesken vain kahdenkeskisiä keskusteluja Kiinan lähtökohdista. Kiina ei halua pyöreänpöydän keskusteluja, joissa kaikki osalliset olisivat samaan aikaan paikalla, pahoittelee Doan Ngoc Boi.
Kiinan lukkiutunut asenne on estänyt uusien ratkaisujen etsimistä saarikiistassa. Kiinan suhtautuminen Etelä-Kiinan mereen on avainkysymys kiistassa.
– On vaikeaa keskustella, kun ei ole keskustelukumppani ei ole paikalla! Mitä nyt sanon, on henkilökohtainen näkemys, eikä hallitukseni kanta: Kiinasta on tullut voimakkaampi, sen talous on kasvanut ja sen myötä myös vaikutusvalta. Kiina on toiseksi suurin talousmahti maailmassa. Ja se on kunnianhimoinen. Mutta Kiinan tilanne on vaikea. Elämme muuttuneessa maailmassa; enää ei voi käyttää pelkkää voimapolitiikkaa tavoitteen saavuttamiseksi. Nyt tarvitaan pehmeää voimaa. Saadaksesi kannatusta ja vaikutusvaltaa pitää osata käyttää hyväkseen taloudellista vaikuttamista, kulttuuria ja luoda itsestään myönteinen kuva. Pitää olla vetovoimainen ja sellainen mitä peukutetaan, mistä tykätään, kuvailee Doan.
Tavoittena rauhanomaiset suhteet suureen naapuriin
Vietnamilla ja Kiinalla on pitkä yhteistyönhistoria. Erityisen tärkeä Kiinan tuki oli Vietnamin sodan aikana. Mutta lähihistoriaan mahtuu myös muutama aseellinen konflikti maiden kesken.
– Meillä on pitkä ja läheinen yhteistyönhistoria. Voisi sanoa, että Kiina on meille isoveli, ja tässä tarkoitan asiaa myönteisessä mielessä. Se ei tarkoita, että emmekö voisi olla joskus erimielisiäkin. Mutta uskon ja toivon, että asioista voidaan sopia kuin veljekset keskenään. Kiina on monikertaisesti suurempi kuin Vietnam. Vietnamin intressi on elää suuren naapurin kanssa rauhassa. Se on selkeä tavoitteemme. Kummankin täytyy kunnioittaa toistensa suvereniteettia. Vietnamin hallituksella on selkeä kanta: mitään maa- tai vesialuetta ei voida uhrata tämänkään tavoitteen vuoksi, alleviivaa suurlähettiläs.
Vietnamin ja Kiinan suhteita kiristää erityisesti kysymys Hoangsaarista (Paracel). Näistä saarista Vietnam ja Kiina ovat käyneet aseellisen taistelun, jonka tuloksena Kiina nyt miehittää kaikkia saaria.
– Etelä-Kiinan meressä on saarialueita, jotka kansainvälisesti on tunnustettu kuuluvan Vietnamille. Siksi on käsittämätöntä, että Kiina ilmoittaa niiden olevan osa Kiinaa. Se on ilmoitus vailla mitään perusteita. Kiina tarjoaa meille mahdollisuutta käyttää yhdessä heidän kanssaan meidän omia maita ja vesialueita. On varsin outoa, että naapuri kutsuu meitä vieraaksi omille maillemme!, napauttaa Doan.
Suurlähettiläs Doan Ngoc Boi toivoo kevään tuovan muutoksia Kiinan politiikkaan. (Kuva: Aristarkos Sirviö)
Muutoksia Kiinan politiikassa maaliskuussa ?
– Vietnamille on mahdollista yhdessä Kiinan kanssa hyödyntää Etelä-Kiinan meren merialueen luonnonvaroja. Mutta vain jos Kiina ensiksi tunnustaa Vietnamin oikeutetut vaateet kiistanalaisiin saariin. Yhteistyö on sen jälkeen luonnollista.
Lukkiutuneessa tilanteessa suurlähettiläs Doan Ngoc Boi on jopa toiveikas:
– Oma mielipiteeni on, että muutoksia Kiinan suhtautumisessa voi olla näköpiirissä: Kiinan kommunistisen puolueen johto on vaihtunut ja nyt keväällä, maaliskuussa, tapahtuu muutoksia myös hallituksessa ja valtion korkeimmassa johdossa. Maaliskuussa Kiina saa uuden pääministerin ja presidentin. Tässä voi olla mahdollisuus uudenlaiseen ajatteluun Kiinan johdossa. Uskallan jopa toivoa, että maaliskuun jälkeen löytyisi uusia myönteisiä ratkaisuja Etelä-Kiinan meren ongelmissa, hän pohtii.
Aristarkos Sirviö