Patriarkka Bartolomeos taistelee ihmisoikeuksien puolesta
Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos I. (Kuva Aristarkos Sirviö)
Euroopan Unioni jatkaa laajentumistyötään rauhassa julkisuudelta. Eurokriisi on vienyt kaiken huomion eikä tällä hetkellä ole lainkaan muodikasta pohtia Unionin laajentumiskysymyksiä.
Turkki on matkalla jäsenyyteen. Näin ainakin Turkissa asia ilmaistaan. Tänä vuonna on maassa otettu useita askelia jäsenyyden tiellä olevien esteiden poistamiseksi. Täysin vaille huomiota on jäänyt ortodoksien hengellisen johtajan patriarkka Bartolomeoksen historiallinen vierailu Turkin parlamentissa.
Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka sai pitää puheen kansanedustajille vierailun yhteydessä. Puhe liittyi Turkin valmisteilla olevaan uuteen perustuslakiin. Koskaan aiemmin maailman ortodoksien hengellisen johtajan ei ole sallittu vierailla, saati sitten puhua, parlamentissa.
Patriarkka puhui vähemmistöjen asemasta Turkissa. Hän otti esille muun muassa Halkin teologisen seminaarin uudelleen avaamisen, epämiellyttävien huomautusten poistamisen turkkilaisista oppikirjoista kreikkalaisia, syyrialaisia ja armenialaisia kristittyjä kohtaan, sekä vähemmistöjen työllistymisen julkisissa toimissa.
Vaikka patriarkka on Turkin kansalainen ja asuu Istanbulissa (Konstantinopoli), hänellä ei ole täysiä kansalaisoikeuksia: häntä on kielletty käyttämässä patriarkaatin ulkopuolella mm. papillisia asusteita, kantamasta ristiä tai ikoneita. Näitä määräyksiä hän on avoimesti uhmannut viime vuosina. Bartolomeos on avoimesti kulkenut viitta hulmuten kirkkojen raunioilla, siunannut kansaa toreilla ja aukioilla. Esiintyminen on ollut uskaliasta, kun muistetaan että 1800 ja 1900 -lukujen taitteessa muutama patriarkka hirtettiin Konstantinopolissa patriarkaatin ulkopuolella puuhun.
Maailman 260 000 000 ortodoksin hengellinen johtaja, Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos tukee Turkin EU-jäsenyyttä. Vähemmistössä olevien kristittyjen kannalta olisi parempi, että Turkki kääntyisi mieluummin Eurooppaan kuin itään. Tällöin Turkin olisi pakko antaa kansalaisilleen EU:ssa vallitsevat perusvapaudet ja -oikeudet.
EU:n kannalta Turkin ottaminen jäseneksi tulee olemaan erittäin vaikea asia, sillä jäsenyyden evääminen Turkilta ei ole vaihtoehto. EU:n ulkopuolisessa Turkissa radikaalit tahot vahvistuisivat entisestään.
Teksti ja kuva: Aristarkos Sirviö